1. Äiti ja isä
On muuten ihan ikivanha kuva... Tosin tykkään tästä tosi paljon♥
Ekana siis aattelin kirjottaa vanhemmista. Välillä ne on ne asiat, mistä niin kovasti haluisin toisinaan eroon niin, että lähtisin täältä vaan pois. Iskäkin just joi mun omalla rahalla ostetut limut jääkaapista, niin, että nyt ärsyttää kyllä tosi paljon, mut silti niitten kanssa on ollu paljon hyviä muistoja kaiken sen ruoskimisen ja huutamisen, riitojen ja pahojen sanojen lisäksi.
Lapsena aina kierreltiin iskän kanssa autolla, mentiin kolmisin kattomaan lentokoneiden lähtöjä ja laskuja lentokentälle, syötettiin sorsia, käytiin lintsillä, mentiin seurasaareen ruokkimaan oravia, mentiin iskän kans kattomaan Heurekan pihaan kiviä, joitten päällä pompin ja söin aina hampurilaisen, jonka sisällä oli pelkästään pihvi. Äiti luki mulle kirjoja, opetti mua rakastamaan niitä. Ne kaikki leikit, kun iskä teki Papi papukaija käsinuken ihan ite (samanlaisen kun siinä merirosvo laiva-lastenohjelmassa) Tai se kun oli Hau-hau niminen sorminukke, ja kun vanhempien sänky oli laiva, oma sänky oli raketti ja smurffit pomppi kuussa. Oi niitä aikoja.♥ Nykysin on niitä vähän erilaisempia muistoja. Tärkeimmät muistot tulee ehkä siitä, kun iskä sanoo viisaita sanoja huutamatta ja kun äiti kattoo mun kanssa kaikki klassikkoelokuvat ja mä laitan sen kattomaan mun omat lempisarjat läpi... Tai se kun mä pystyn sille puhumaan melkein kaikesta, vaikka kuitenkaan en ihan. Ne sellaset hetket on omalla tavalla tosi merkityksellisiä. Paljon pienempiä kooltaan ja periaatteeltaan, kun aikasemmin, mut silti mielessä isoja ja tärkeitä.
Ne on kuitenkin ne ihmiset, jotka mut on kasvattanu. Neuvonu, auttanu, lohduttanu... Jaksanu sen ajan, kun pikkusena vauvana meinasin kuolla, olin hengityslaitteissa kiinni ja joka päivä ne joutu miettimään selviänkö mä. Tai se, kun mun luuydin toimi huonosti ja mulle epäiltiin syöpää sen takia. Ne on jaksanu mun vaikeet kaudet, kuunnellu ja tukenu, vaikka oisin tehny pahoja asioita.
Vanhemmat on silti varmaan kaikille toisinaan se maailman rasittavin asia, mutta mieti mitä kaikkea sunkin vanhemmat on joutunu kestämään... Eihän ilman niitä olis voinu pärjätä, eihän? :)
